Kallioperustus vaihtuu ankkalammikkoon?

Kallio esille ja vanhat umpisäiliöt ylös

VP

2 minute read

Luontoäiti pettää

Pari päivää sitten käytiin kallion pinta kaapimassa puhtaaksi Nupumiehen toimesta ja nyt päästiin ensimmäistä kertaa “päivänvalossa” katsomaan mitä sieltä paljastui. Ja kyllä mä olen vähän per#*leen pettynyt tässä vaiheessa luontoäidin toimintaan. Kallio on täälläpäin aina mukavan loivaa ja sileää, ei kuopan kuoppaa eikä teräviä reunoja missään. Miljoonien vuosien aikana ovat jäälaatat hioneet näistä kalliosta särmät pois tehden niistä pehmeän aalloon muotoiset. PAITSI TÄN PURETUN RAKENNUKSEN ALLA!! Siis mitä tässä on tapahtunut? Ihan kun joku olis käynyt tikulla sörkkimässä ennen kuin savi on kovettunut. 15 vuotta on täällä kesiä vietetty ymmärtämättä että talon alla oli kokoajan joku tanan hautavajoama. Pari kuoppaa ei tietty haittais, nehän voi täyttää vaikka betonilla, mutta tätä Grand Canoyonia jatkuu suoraan poikki ajatellun rakennuspaikan. Kun kaadot tässä uima-altaassa on vielä silleen että ne hakeutuisi rakennuksen alle niin alkaa näyttää vähän huonolta tämä kallioperustus. On se pirun hyvä että blogin slogan on “Musta talo kalliolle”. Voisi yhtä hyvin olla “Musta talo ankkalammikkoon”.

Saviterapiaa

Savee

Luontoäidin toiminta sapetti sen verran että päätimme tehdä väillä jotain mukavaa. Järjestetään siis käytetyt jäteputket siisteihin pinoihin ja katsotaan mitä voi käyttää myöhemmin. Muutaman metrin pitkä töttörö painoi kuitenkin toistakymmentä kiloa! Waat? Ja tuo harmaa gliisteri oli jo levinnyt jokapuolelle. Muun muassa työhanskoihin. Putki ei meinaa pysyä otteessa. Noh, naputetaan putkea pystyasennossa kiveä vasten ja katsotaan tuleeko sieltä jotain ulos. Ja tuli. Niistä sedimenttikerroksista olisi varmasti pätevä gastroenterologi voinut kertoa yhtä ja toista: “tästä valkoisesta raidasta nähdään selvästi kuinka vuoden 2004 grillikausi oli normaalia pidempi”. Ihme kyllä on jos näistä putkista on mennyt mitään läpi. Toisaalta umpisäiliötä on pitänyt tyhjentää melko säännöllisesti. En ymmärrä. Tässä alkaa kuitenkin arvostamaan sitä että tuleva jätevesisuunnitelma on kunnolla tehty ja käytetään luotettavia tuotteita. Ja usko meidän suunnittelija Stefan Waström:n on kova. Ja miksei olisi. Stefan on kuitenkin Vuoden Jätevesisuunnittelija 2013!!.

Puuhommiin

Stihl

Koska edelliset harjoitteet jättivät vähän huonon maun suuhun päätimme pelata varman päälle ja kaataa vähän puita. Stihl käyntiin ja runkoa nurin. Siinä hommassa sentään näkee oman käden jäljen yhdessä hujauksessa kun maisema avartuu. Oksaa vaan syntyi parin lavan verran joten tuli äkkiä nuotioon. Samalla lämpenivät eväät.

Lihis & Nakki

Nakissa oli kyllä vähän outo sivumaku. Ensin epäilin tämän olevan joku sinihomeversio mutta sitten muistin että kädet jäi pesemättä sen saviepisodin jälkeen. Eli nakissa ei siis mitään vikaa.

Seuraavaksi

Hyvää edistystä tapahtui mutta jonkun verran jäi vielä tekemättä jottaa maaurakoitsijat pääsevät jatkamaan ja jotta koko rakennusalue saadaan siivottua maa-aineksista.